Riitta Lehtinen

2012-02-11T09:46:00.000-08:00

Äänestä Riitta Lehtinen SDP:n puoluekokousedustajaksi!

Olen ehdolla numerolla 41 puoluekokousedustajaksi Varsinais-Suomen piiristä
24.–26.5. 43. Helsingissä pidettävään SDP:n 43. puoluekokoukseen.

Alla vaalilehteen antamani vastaukset:
1. mikä on tärkein asia, mikä puoluekokouksessa pitäisi päättää?
Kirkastaa puolueen poliittinen arvomaailma ja pukea se sanoiksi, joita ihmiset ymmärtävät. Perusarvomme pitää nostaa kunniaan ja kirjoittaa tähän aikaan.

2. minkälaisen puoluesihteerin SDP tarvitsee?
Henkilön, joka uskaltaa kyseenalaistaa ja ravistella nykyisiä toimintatapoja, visioida ja toteuttaa tulevaisuuden SDP. Ahkeran ja hyvän tyypin, kovakuntoisen kenttäkiertäjän.

Äänestys käydään netti-/postiäänestyksenä helmi/maaliskuussa.

2012-02-10T11:00:00.000-08:00

SOMERON DEMARIEN TOIMINTATAPA
Monenlaista toimintatapaa näyttää meillä demariporukoilla olevan. Yhtä niistä edustaa Hilkka Hailtulan kirjoitus (31.1.2012) Vammalan SDP:stä, joka on jättänyt hänet omilleen kunnallisessa päätöksenteossa.
Toista tapaa edustaa Someron Demarien toiminta.
Kokoonnuimme viime vuonna lähes 30 kertaa käsittelemään ajankohtaisia kuntapoliittisia asioita. Meillä toveria ei jätetä yksin päätöksenteon kanssa vaan asiat käsitellään ja linjataan aina yhdessä ja etukäteen.
Kokouksien lisäksi aktiiviporukkamme järjesti toistakymmentä erisorttista tilaisuutta. Eduskuntavaalien tiimoilta järjestettiin tapahtumia ja tempauksia, vapaamuotoisissa iltapirskeissä ideoitiin omia ja puolueen linjauksia. Useissa Tupa-aamuissa, joiden järjestelyistä vastasivat Eläkkeensaajat, kahviteltiin ja keskusteltiin paikkakunnan asioista toriostosten lomassa.
Someron Työväenyhdistys toimii tavalla, jota voi julkisesti kehua ja josta voi aidosti olla ylpeä.

Riitta Lehtinen
Someron Työväenyhdistys ry vpj
Varsinais-Suomen Sos.dem piirin 2.vpj

KANSAN KIRKKOA RAKENTAMAAN, SEURAKUNTAVAALIT 2010

2010-10-12T11:53:00.000-07:00

KANSAN KIRKKOA RAKENTAMAAN, SEURAKUNTAVAALIT 2010

Kirkon kynnys matalammalle erilaisten ihmisten tulla mukaan seurakunnan toimintaan.

Minulle kirkko ja seurakunta on yhteisö, jossa huomioidaan ja kunnioitetaan ihmisten elämänratkaisuja ja erilaisuutta.

Puhtaan lähimmäisenrakkauden tulee ilmetä käytännön toimintana ja tekoina heikompiosaisten auttamiseksi.

Sosialidemokraattinen arvomaailmani tukee lähimmäisenvastuuta ja siihen perustuvia tekoja.

Kohdataan ihminen ihmisenä!

Numerolla 21 Riitta Lehtinen

Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat Somerolla

SDP:n 42. puoluekokous kotisohvalla

2010-06-01T22:58:00.000-07:00

SDP:n 42. puoluekokous kotisohvalla

Ensimmäisenä kokouspäivänä keskustelu liikkui poliittisen tilanteen lisäksi SDP:n tulevaisuuden visioiden linjaamisessa. Perjantaina kokous valitsi puoluejohdon ja käsitteli aloitteet. Lauantaina kokousväki päätti kokouksen ajankohtaislinjaukset, teki puoluevaltuuston henkilövalinnat ja löi lukkoon SDP:n tulevaisuuden tavoitteet ja visiot.

Tämän kaiken näin livenä, vaikken ollut likimainkaan Joensuuta.

Seurasin puoluekokoukosta mukavasti kotisohvalta lähes 500 km:n päässä Joensuun Areenalta.

Tämän kaiken mahdollisti nykyinen tietoliikenne, Demari-TV:n väki ja Facebookin päivittäjät.

Kiitos siitä heille!

Perjantaina Mikael Jungerin lähes yksimielinen valinta puoluesihteeriksi oli osoitus meidän demarien ennakkoluulottomuudesta.

Ennen valintaansa hän sanoi: "Tämä on juuriltaan ilon, rakkauden ja uskon liike.”

Puoluehan perustettiin yli sata vuotta sitten paremman huomisen toivossa. Jungerin puheen kohokohtana oli viittaus vanhoihin työväentaloihin sekä työväenlauluihin.

Hän ja me kaikki tiedämme keiden riveissä seisomme ja kenen lippua kannamme.

Jungerin ennakkoluulottomuus ja avoimuus konkretisoituivat heti puoluekokouksen puoluesihteeri valinnan jälkeen: ensimmäisen työpäivänään hän poistatti oven työhuoneestaan!

Jutta Urpilaisen lauantaina pitämän linjapuheen jälkeen puolue antoi vahvat näytöt asialinjauksista ja puolueen imagon uudistamisesta.

Jopa netin välityksellä oli aistittavissa se hengen palo, mikä kokousväen keskuudessa oli!

Olemme kaikki sitä mieltä, että Suomi tarvitsee uuden kasvupolitiikan ja paluun täystyöllisyyteen.
Meidän tulevaisuutemme rakentuu pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle.

Eduskuntavaaleihin on aikaa rapiat 300 päivää.

Nyt tarvitaan työtä, tosissaan tehtyä työtä meiltä kaikilta tulevin voittovaalien eteen.

Sisäistäkäämme ja noudattakaamme puheenjohtaja Jutta Urpilaisen opastukset:

"Jokaisen tuki on meille tärkeä.

Jokaisella äänellä on väliä.
Jokainen keskustelu voi olla ratkaiseva.
Jokaisella rivillä sosiaalisessa mediassa on väliä.
Jokaisella ruusulla, jonka jaamme.

Jokaisella kahvikupilla, jonka keitämme.

Jokaisella soppakauhalla, jonka tarjoamme.
Jokaisella kodilla, johon luukutamme esitteen. Talon ylimmässä kerroksessa voi olla kymmenen ihmistä, jotka olisivat voineet haluta mukaan kansanliikkeeseemme."

SDP. Olemme kaikki kansan edustajia!

Somerolla 1.6.2010

Riitta Lehtinen

Someron Työväenyhdistys ry:n varapuheenjohtaja

Varsinais-Suomen SDP:n piirihallituksen jäsen

Someron kaupungin sensuuri iski jälleen eriävään mielipiteeseeni

2010-03-15T11:35:00.000-07:00

Eriävä mielipide Someron kaupungin teknisen lautakunnan kokouksen 9.3.2010

tekemään päätökseen olla käyttämättä lautakunnan otto-oikeutta § 24/ Tiedoksiantoasiat, viranhaltijapäätös 1/2010 / 3.2.2010 allekirjoittanut palvelupäällikkö Elina Rasila

Salon kaupunki ja Salon koulutuskuntayhtymä ovat kokouksissaan päättäneet, että jatkavat edelleen Salon alueen ruokahuollon hankintarenkaassa ja ovat hyväksyneet elintarvikehankinnat hankintarenkaan kautta alkaen 1.1.2010 kestäen 31.12.2011 saakka lisättynä optiovuosilla 2012 ja 2013.

Somerolla ei ole tehty päätöstä (edes virkamiespäätöstä), että Somero jatkaa edelleen Salon alueen hankintarenkaassa. Edellinen päätös liittymisestä Salon alueen hankintarenkaaseen on tehty 30.5.2006 teknisessä lautakunnassa koskien vuosia 2007–2009.

Tarjouspyyntörenkaaseen on menty mukaan ilman virallista päätöstä.

Elintarvikehankintatarjous on hyväksytty Somerolla palvelupäällikön tekemänä virkamiespäätöksenä 3.2.2010.

Someron kaupungin 1.1.2009 voimaan tulleen Hallintosäännön 62 §:n mukaan, palvelupäällikkö ”päättää siivouksen ja ruokahuollon tarvikehankinnoista erikseen määrätyissä rajoissa”

Hallintosäännön 62 §:n kohdan 1 mukaan, tekninen lautakunta ”päättää urakoista ja hankinnoista talousarvion määrärahojen puitteissa”

Lähiruoan osuuden kasvattamista ei tarjouspyyntöön ollut sisällytetty.

Vuoden 2007 Hankintalaki mahdollistaa vastuullisen ruuantuotannon ehtojen (mm. kokonaistaloudellisuuden painotus, tuoreus, laatu, turvallisuus ja ympäristövaikutukset)

sisällyttämisen tarjouspyyntöön.

Hankintarenkaan tarjouspyynnössä vaaditut yksikkömäärät ovat olleet niin suuria eikä mitään Hankintalain sallimia mahdollisuuksia ei ole kilpailutuksessa käytetty.

Tästä johtuen paikallinen lähiruokatuottaja ei ole voinut mitenkään osallistua tarjouskilpailuun.

Lähiruuan määrän lisäämisellä ruokahankinnoissa mahdollistetaan ruuantuotanto, joka

käyttää oman alueen raaka-aineita ja tuotantoa, edistää samalla alueen elinvoimaisuutta, taloutta ja työllisyyttä.

Edellä olevin perustein jätän päätökseen eriävän mielipiteeni.

Somerolla 11.3.2010

Riitta Lehtinen

Someron kaupungin teknisen lautakunnan jäsen

Sie ja mie oltiin Kiiruul

2010-03-07T02:45:00.000-08:00

Viime sunnuntaina Someron Karjalaseura ry järjesti Karjala ellää Kiiruul – tapahtuman.

Ja ai mahoton sitä haastamisen ja hallaamisen määrää!

Ahtaaksi jäänyt Kiiruun tila pullisteli hyväntahtoista karjalaista seurustelua ja yhdessäoloa.

Kohteliaasti kyllä ensin kysyttiin, et mittee siul kuuluu, mutta vastausta ei jääty hättäseen karjalaiseen tapaaan odottamaan.

Ko ol nii kiire kertoo ommii asjoi ja juttuloit.

Tilaisuudessa oli karjalaisten perinneherkkujen, kuten karjalanpiirakoiden, jamakkapiirakan ja kaurakiiselin lisäksi tarjolla sen seittemää sorttii karjalaissii herkkuloit ja kohvii.

Esillä oli laitettu myös lukuisia kansallispukuja, käspaikkoi, rekipeittoloit, reikäommelt, kirnuja, vanhoja työkaluja ja tietysti työnäytöksiä.

Iloisen puheensorinan lomassa kuultiin koskettavia, kyyneleitä silmiin nostavia kertomuksia lapsuuden Karjalasta ja sen onnellisuudesta: aurinkoisista kesistä, vauvasiskon vipukeinusta, mummon lämpimästä sylystä ja vauvalle annetusta sillin hännästä.

Karjalaisten lasten lapsuus loppui talvi- ja jatkosotaan. Lähtökäskyn tultua rajaseudulle, evakkotaipaleelle lähtevä sai ottaa mukaansa vain kahden päivän eväät.

Viimeisenä lapsuusmuistona lähtijöille piirtyi silmiin valtoimenaan roihuava kotitalo.

Raskaat ja pelottavat evakkomatkat järkyttivät heidän maailmansa turvallisuuden pirstaleiksi: pitkät taipaleet tuntemattomaan kävellen tai karjavaunussa, osa perheensä menettäneenä yksin ja peloissaan.

Iloisen perusluonteensa avulla he selvisivät, vaikkei minkäänlaista kriisiapua siihen aikaan ollut tarjolla.

Laaja suku lohdutti, hoivasi ja auttoi. Puhumalla jaettiin kokemukset. Nauraa piti, vaik syrän märkäni.

Talvisota ja sitä seurannut jatkosota vei monesta perheestä puolison, isän, veljen, sukulaisen.

Äärettömän surun, tuskan ja kaipauksen aistii vieläkin heidän puheistaan.

Valtion toimesta siirtokarjalaiset, kuten heitä virallisesti nimitettiin, asutettiin eri puolille Suomea.

Somerolle asutetuista suurin osa, lähes 2000 ihmistä tuli Muolaan pitäjästä.

Osa otettiin lämpimästi vastaan, osaa kiusattiin ja nimiteltiin ryssänpennuiksi, maronlakin syöjiksi ja siirtolaisiksi. Jopa karjalaisten murrepuhetapaa pilkattiin. Vielä tänä päivänä kuulee puhuttavan siirtokarjalaisen jälkeläisistä tuhahdellen.

Itse olen puolikas siirtokarjalainen. Äitini oli kotoisin Muolaan Harvolasta, isä Somerolta.

Ensimmäisen Karjalamatkani jälkeen tajusin, mistä kaikesta karjalaiset olivat joutuneet luopumaan. Samalla matkalla löysin myös juureni.

Riitta

Kaukoruokaa tarjolla kunnissa

2010-02-15T10:58:00.000-08:00

Kaukoruokaa tarjolla kuntien lounaslautasilla

Seinäjoen kouluissa tarjottavat ulkomaiset elintarvikkeet ovat herättäneet lehdistössä kiivasta keskustelua: kypsää broilerinlihaa rahdataan Thaimaasta, nautaa Brasiliasta ja riistakäristystä Uudesta-Seelannista. Jälkiruokamarjojen poimintamaa on Puola.

Ulkomaiset raaka-aineet läpäisevät elintarvikkeille laaditut laatukriteerit, mutta noudattavatko ruokahankinnat toiselta puolelta maapalloa Kestävät hankinnat toimintaohjelmalle asetettuja tavoitteita, joissa pääpaino on ympäristönäkökohdilla?

Miten on mahdollista, että Suomen ruokamaakunnassa käytetään elintarvikkeita, jotka on kiikutettu tuhansien kilometrien päästä?

Eipä taida puolalaisen perunan käyttö Somerolla ollakaan urbaani legenda vaan tosi tarina.

Olisikohan ihan oikeasti aika herätä…siis meidän budjetista päättävien ja virkamiehiä valvovien luottamushenkilöiden?

Olemme edelleen vastuussa kuntien hankinnoista, myös kouluruoasta.

Eriävä mielipide Someron tkn-lautakunnan päätökseen

2009-11-05T11:59:00.000-08:00

Someron teknisen lautakunnan kokouksen (3.11.2009) päätökseen
jättämääni eriävää mielipidettä ei julkaistu kaupungin pöytäkirjasivulla,
niin liitän sen blogiini:

Eriävä mielipide Someron kaupungin teknisen lautakunnan päätökseen

§ 104/2009 (3.11.2009)

Someron kaupungin tekninen lautakunta päätti 3.11.2009 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle § 104 mukaisen esittelijän laatiman lausunnon Keskustan valtuustoryhmän 25.2.2008 tekemään valtuustoaloiteotteeseen. Aloite koski kouluruokailun ravitsevuutta ja kehittämistä sekä lähiruoan käyttöä ja sen kustannusvaikutuksia.

Valtuustoaloitteessa oli pyydetty selvittämään, miten voitaisiin lisätä lähellä tuotetun ruoan osuutta kaupungin ruokahankinnoissa ja sen käytön mahdollisia kustannusvaikutuksia.

Annetussa lausunnossa viitattiin äskettäin tehtyihin lähiruoan tuotevalikoimakartoituksiin, jotka

kuitenkin oli tehty vuosina 2005 ja 2007.

Neljä ja kaksi vuotta sitten tehdyt kartoitukset eivät mitenkään voi olla ajan tasalla vuoden 2009 tuotevalikoimatarjonnan kanssa.

Kustannusvaikutusselvityskohdassa lausuntoon on kirjattu, että käytetyissä tuotteissa ei ole havaittu muutoksia kustannusvaikutuksiin. Mistä lähiruokatuotteista ja niiden käytön laajuudesta on kysymys, ei lausunnosta käy ilmi.

Lausunnossa esitetään, että tuottajien tulisi kehittää tarjottavia tuotteitaan, mutta ei esitetä mitään konkreettisia ehdotuksia siitä, miten tuottajien tulisi niitä kehittää, jotta ruokahuolto voisi niiden käyttöä lisätä.

Myös lausunnon kohta lähituotteiden jatkojalostuksesta on asia, jossa tilaajan (ruokahuollon) olisi pitänyt julkisesti informoida, mitä tuotteita tuottaja voisi mahdollisesti lähiruoan jatkojalosteina tarjota.

Lausuntoon oli myös kirjattu Hankintarenkaan sopimus, joka tulee päättymään vuonna 2011.

Päätöstä Hankintarenkaaseen mukaan menemisestä vuosille 2010–2011 ei kuitenkaan ole tehty.

Edellä olevin perustein jätän päätökseen eriävän mielipiteeni.

Somerolla 4.11.2009

Riitta Lehtinen

Someron kaupungin teknisen lautakunnan jäsen

KUNTA VOI SUOSIA LÄHIRUOKAA

2009-10-13T09:30:00.001-07:00

Kunta on merkittävä elintarvikkeiden ostaja ja suuressa roolissa panostettaessa lähiruokaan ja sen saatavuuteen.

Lähiruoalla tarkoitetaan elintarvikkeita, jotka on tuotettu ja joka kulutetaan oman kunnan, maakunnan tai talousalueen sisällä. Säännön mukaan lähiruoaksi kutsutaan alle 100 kilometrin säteellä tuotettua ruokaa. Lähiruoka-ajattelu korostaa kestäviä tuotantomenetelmiä koko tuotantoketjussa

Lähiruoka on ruoantuotantoa ja kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantoa edistäen samalla alueen elinvoimaisuutta, taloutta ja työllisyyttä. Lähiruoan hyötyinä on tuoreus, laatu ja turvallisuus. Se ylläpitää myös kulttuurimaisemaa, säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä sekä ottaa vastuun tulevista sukupolvista.

Edellytys lähiruoan saamiselle päiväkoti-ikäisen tai koululaisen lautaselle on yhteistyö ruokahuollosta vastaavan ajantasainen tieto kunnan alueella toimivista yrittäjistä ja heidän tuotteistaan. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii alkuvaiheessa molemmilta osapuolilta työtä, aktiivisuutta ja omien resurssien tiedostamista.

Kunnan tiedottaminen tuotteen tai palvelun tarpeestaan tulee tapahtua hyvissä ajoin ennen tarjouspyyntöjen julkaisua. Näin toimimalla mahdollistetaan paikallisen yrityksen toiminnan laajeneminen, verkostoituminen tai uuden yrityksen syntyminen.

2007 voimaan tulleessa hankintalaissa on seikkoja, joiden perusteella lähiruoan käyttöä voidaan lisätä ja edistää julkisissa organisaatioissa. Sopimusviljelijän tarjouspyynnössä eritellään esimerkiksi peruna, porkkana, lanttu, kaali, sipuli, tilli ja persilja. Näin eritellen pienetkin tuottajat voivat tehdä tarjouksen.

Toki ykkösvalintakriteerinä tulee edelleen käyttää hintaa, mutta kokonaistaloudellisessa tarjouspyynnössä sen osuus olisi vain 60 %. 30 % painotettaisiin ulkonäköön, makuun ja pakkauskokoon ja 10 % esim. yrityksen toimintavarmuuteen ja asiakaspalveluun.

Nyt on kuntapäättäjien aika herätä näkemään lähiruuan vahvuudet ja myönteiset vaikutukset koko seudun talouteen ja elinvoimaisuuteen lisäämällä vuosittain ja asteittain sen osuutta kunnan ruokahankinnoissa.

Julkisen ruokapalvelun tekemät päätökset vaikuttavat siihen, mistä raaka-aineista lapsille ja nuorille tarjottava ruoka on valmistettu. Tänään tehty päätös kantaa kauas tulevaisuuteen.

Riitta Lehtinen

Onko tarpeellista kouluttaa kunnallisia luottamushenkilöitä tuleviin tehtäviinsä?

2009-02-18T11:18:00.000-08:00

Meillä Somerolla valtuuston kokoonpano uudistui lähes 50-prosenttisesti: 35 valtuutetusta 17 on uusia kasvoja.

Vaihtuvuus lautakunnissa oli vielä suurempi: 80 luottamushenkilöstä vain 24 jatkaa samassa lautakunnassa kuin viime valtuustokaudella. Prosentuaalisesti muutos on peräti 70.

Uusia, tälle kaudelle valittuja lautakuntajäseniä on 34, joten kaikkiaan lautakuntien jäsenistä ”keltanokkia” on 43 %.

Suurin vaihtuvuus oli perusturvalautakunnassa, jossa 11 jäsenestä kahdeksan on uutta.

Kaupungin johdon toimesta vain uusille valtuutetuille (ei varavaltuutetuille) on järjestetty yksi koulutus joulukuussa ja tässä kuussa on toinen, johon on kutsuttu myös ”vanhat” valtuutetut.

Uusille lautakuntien jäsenille (ei esim. viime kaudella varajäseninä olleille) kaupunginjohtaja piti yhden tunnin mittaisen koulutustilaisuuden, jossa käsiteltiin kunnallishallinnon perusteita ja kokoustekniikka.

Ihmettelyä herätti kaupungin johdon tapa rajata koulutus vain tiettyyn ryhmään: uusille ja vain uusille. Myös lautakuntakohtaista koulutusta tulisi järjestää kaikille lautakuntien jäsenille ja varajäsenille, kukin lautakunta omina koulutuksinaan. Myös lautakuntakohtaiset ohjeet, lait, määräykset jne. tulisi jakaa kaikille luottamushenkilöille. Itse kuudennen pyytämiskerran jälkeen saatan saada ne ensi viikolla. Ja voinhan aina noudattaa ohjetta: kvg!

Koulutusvaatimukseni perustan väitteeseen, ettei kukaan uusi tai lautakunnasta toiseen siirtyvä, edelliskauden jäsen, ole tarpeeksi selvillä uuden lautakunnan alaisista, päätettäväksi tulevista asioista, huomioiden neljässä vuodessa tulleet lakimuutokset, määräykset ja uudet asiakokonaisuudet.

Itse uutena luottamushenkilönä haluan mahdollisimman paljon oikeata ja ajantasaista tietoa pystyäkseni hoitamaan ”virkatehtävääni” Kuntalain edellyttämällä tavalla: ”Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.”

Onnekseni Someron Demarit ja Varsinais-Suomen sos.dem.-piiri on kurssittanut meitä uusia ja vanhoja laadukkailla ja asiapitoisilla koulutuspäivillä. Myös verkostoitumisella on ollut suuri merkitys tiedonkulkuun - ja jakamiseen.

Yhtenä tärkeänä asiana koulutuksessa nousi esille lautakunnan esityslista ja siihen vaikuttaminen. Keskeinen valtahan on agendan tekijällä eli usein virkamiehellä. Eli pitää olla mukana valmistelussa! Demokratian uskottavuuden kannaltahan ei riitä, että virkamiehet vain päättävät vaan on voitava ja vaikutettava esityslistaan ja sen sisältöön. Valmistelun ja päätöksenteon erohan on veteen piirretty viiva.

Riitta

1. valtuuston kokous 2009 Somerolla

2009-01-28T09:40:00.001-08:00

Istuin maanantaina 26.1.2009 valtuustosalin orsilla kuuntelemassa ja seuraamassa uuden valtuuston järjestäytymistä ja luottamuspaikkojen jakoa.

Hallituspaikat ja lautakuntien puheenjohtajat oli jo julkaistu lehdessä, joten jännitystä tai äänestysdramatiikkaa ei saliin saatu.

Ainut vaali käytiin kaupunginhallitukseen nimitettävien jäsenten välillä. Yhdeksän paikkaa oli jaossa ja ehdokkaita kymmenen. Liekö lopputulokseltaan varma äänestyttäminen ollut tökkäys Vasemmistoliitolle vaaliliitostaan Keskustan kanssa?

Muut lautakuntapaikat oli jaettu puolueiden kesken etukäteen ja ryhmien puheenjohtajat vuorollaan pyysivät puheenvuoroa ja ilmineerasivat omat ihmisensä.

Keskustelua ei liiemmin käyty: muutama kommentti kaupungin kotisivujen tulevasta reeraamisesta: (oli muuten meidän Demarien syksyllä 2008 tekemä aloite)

– kuinka voi edelleen vuonna 2006 hyväksytty hallintosääntö olla sivuilla, vaikka valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön joulukuussa 2008?

– miksei uutta valittua valtuustoa oltu päivitetty sivuille

– miksi osalla lautakuntia ovat liitteet luettavissa, osalla ei

En tiedä kenen toimenkuvaan kotisivujen päivittäminen kuuluu. Sen tiedän, että tehtävää ei ole hoidettu.

PS. tänään Forssan lehdessä oli juttu Someron pääkadusta: sitä nimitettiin Keskustan valtaväyläksi.

Tarvinnee kiertää ohikulkutien kautta vastedes :)